Olet varmasti joskus huomannut, kuinka joissain paikoissa tuntuu olevan erilainen energia – tai tunnelma. Tämä aistimus ja tunne perustuu todellisuuteen, ainakin dualistisen ulottuvuuden todellisuuteen. Onhan se tietenkin selvää, että eri paikoissa on erilainen energia. Se on fyysinen tosiasia, mutta tällä sivulla on tarkoitus keskittyä siihen, millaisia vaikutuksia ihmisillä on. Energiaolentoina. Sähkömagneettisia värähteitä jatkuvasti säteilevinä olentoina jätämme jälkemme sinne, missä olemme, käymme – ja myös, uskoit tai et, siihen, mitä ajattelemme. Mutta mitä väliä sillä on? Mitä tuo kaikki energia on?
Voiko se olla jotain muutakin, kuin informaatiota?
Olet varmasti havainnut, että saatat alkaa ajattelemaan tietynlaisia asioita eri paikoissa? Joissain tapauksissa on helppo nähdä assosiaation kaava – esimerkiksi, kun ihminen työpaikalla ajattelee työasioita. Tässä on yksinkertaisesti kyse mielleyhtymästä, enkä tarkoita tällä esimerkillä nyt sitä, mitä haluan havainnollistaa mentaalisella ympäristöllä.
Entäs, kun menet ulkomaille? Johonkin ympäristöön, jossa et ole ennen ollut tai joka ei ole sinulle tuttu.
Yhtäkkiä sinulla saattaa olla paljon vapaampi olemus ja avoimempi mieli. Se johtuu osittain siitä, että kyseisessä ympäristössä ei ole niitä asioita, joihin olet kiinnittänyt merkityksiä mielessäsi. Mutta on myös mahdollista, että koet joissain maissa olosi todella epämukavaksi – vaikka et kohtaisi muita ihmisiä tai asioita, vaikka olisit aivan omassa tilassa ja rauhassasi. Tottakai on mahdollista myös se, että koet jollain mystisellä tavalla vieraan maan todella kotoisaksi. Se voi tosin liittyä myös häpeäverkostojen vuorovaikutuksen poissaoloon. Voit lukea lyhyen kuvauksen tästä mentaaliseen ympäristöön liittyvästä häpeäilmiöstä alta.
Mentaalinen ympäristö ei tietenkään rajoitu pelkästään häpeään, vaan käsittää koko ideologisen rakennelman, johon kaikki merkitykset suhteutetaan. Sitä voidaan kutsua myös kulttuuriksi. Se sisältää vaikutuspiirinsä jakamat keskiarvoiset ihanteet siitä, miten ihmisen tulisi elää, miltä hänen tulisi näyttää – jos ylipäänsä – mikä on arvokasta. Mentaalinen ympäristö kuitenkin ylittää myös kulttuurin. Kulttuurisen ympäristön määrittäminen voi mennä vaikeaksi, joten säästytään siltä. Mentaalisella ympäristöllä tarkoitetaan sananmukaisesta sitä todellisuuden ulottuvuutta, joka vaikuttaa mielen ja ajattelun kautta. Riittää, että ymmärrämme, että olemme vuorovaikutuksessa näkymättömien rakenteiden kanssa, joille olemme altistuneet, ja joihin altistamme muita, ja että olemme vahvistaneet tai heikentäneet näitä rakenteita itsessämme ja ympäristössämme, ja että jos emme ole tietoisia niistä, ne tulevat vaikuttamaan alitajuisesti itseemme ja muihin – niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Se tietenkin riippuu siitä, palveleeko ympäröivä kollektiivitodellisuus- ja energia nykytilassaan sitä, mikä on myös yksilölle itselleen hyvä. Tietoisuus takaa kuitenkin sen, että voimme arvioida ympäristön vaikutusta itseemme rakentavasti, ja nollata tiettyjen ei-haluttujen vaikutteiden läsnäolon itsessämme. Toistuvuus kuitenkin saa helposti aikaan sen, että ihminen sopeutuu. Tietoisuuden valon on oltava kirkas, jottei ihminen vaivu takaisin uneen, jos ympäristö kutsuu tiedottomuuden uneen.
Mutta pysytäänpäs asiassa. Esoterian perinne käsittelee laaja-alaisesti mentaalista ympäristöä ja sen erilaisia ilmiöitä. Niistä ilmiöistä tarkoitan mentaalisella ympäristöllä paikallista kollektiivista energiaverkostoa, joka kantaa informaatiota ajatuksista, ideologioista, ideoista, symboleista, tunteista, asenteista, uskomuksista, arvoista ja identiteeteistä – kaikesta mielen sisällöstä, joka on vielä niin sanotusti hengissä. Se on ollut joko niin vahvaa, että energia on vielä voimissaan – tai sitten sitä vielä aktiivisesti uudistetaan.
Tämä on tämän planeetan laajuinen ilmiö. Ihmiskunnan mentaalinen ympäristö on se informaatiokenttä, johon me päivittäin annamme osamme – ryönämme, vihamme, typeryytemme, kirouksemme, neroutemme, inspiraatiomme, rakkautemme ja siunauksemme. Sigmund Freud puhui kollektiivisesta mielestä. Se liittyy saumattomasti mentaaliseen ympäristöön.
Miten mentaalista ympäristöä luodaan?
Lyhyesti. Toistolla, tahdolla ja tunteella. Siinä missä okkultistit, mystikot ja monet magian ja noituuden perinteet ovat tiedostaneet nämä lainalaisuudet jo kauan aikaa sitten, on moderni tiedekin päässyt jyvälle salatusta helmestä. Annan kaksi esimerkkiä ryhmämeditaation vaikutuksesta paikalliseen ja globaaliin ympäristöön.
Vuonna 1996 Psychology, Crime & Law Journal julkaisi tutkimuksen, jossa oli selvitetty ryhmämeditaation vaikutuksia rikollisuuteen. Kun kaikki muut muuttujat oli otettu huomioon ja eliminoitu, Merseysiden alueen rikollisuuden 13,4% lasku vuonna 1988 pystyttiin yhdistämään Maharishi-meditaatiota harjoittavaan ryhmään (ryhmä oli tiedossa). Merseyside on ollut vakavasti rikollisuudesta kärsivä alue Isossa-Britanniassa.
Teoreettiset fyysikot ja tietoisuudentutkijat ovat antaneet ilmiölle, jossa yksilöllinen tietoisuus voi vaikuttaa kollektiiviseen tietoisuuteen, nimen Maharishi Effect. Nimellä ei ole väliä, mutta tutkimuksissa on huomattu, että kun intentionaalisen ryhmän koko/lukumäärä ylittää paikallisen populaation lukumäärän sadasosan neliöjuuren (√1% paikallisesta populasta) on ryhmän mahdollista vaikuttaa kollektiiviseen tietoisuuteen. Puhutaan siis suhteellisesta kriittisestä massasta, ja väitän itse, että se liittyy jotenkin tietoisuuden ja ajattelun luonteeseen. Se, mikä ei ole varteenotettavaa, yksinkertaisesti häviää, mutta se, mitä tietoisesti vaalii, voi kasvaa. Miksi jotkin ajatukset palaavat sitkeästi takaisin, ja miksi jotkin vain kaikkoavat tietoisuudesta? Se liittyy siihen, kuinka merkittävä energialataus ajatukseen kytkeytyy.
Vuonna 2003 Journal of Offender Rehabilitation julkaisi tutkimuksen terrorismin ja kansainvälisien konfliktien ehkäisemiseksi. Intentionaalinen ryhmä kokoontui kolmena kertana vuosina 1983-85. Ryhmät, jotka muodostivat yhteensä √1% maailman väestöstä kokoontuivat 8-11 päiväksi kerrallaan harjoittamaan transendentaalista meditaatiota. Niinä aikoina, kun ryhmä harjoitti meditaatiota, maailmanlaajuinen terrorismi väheni 72% ja kansainväliset konfliktit 32%.
Tämä on massiivinen voima! Näissä kahdessa tapauksessa intentio oli rauha. Meditaation yksilön ylittäviä vaikutuksia on todettu useissa tutkimuksissa, mutta jostain syystä se ei näytä innostavan kovinkaan monia. Silti meditaation vaikutukset näyttäytyvät loistavassa valossa sekä yksilön että laajemman sosiaalisen kontekstin osalta.
Tämän oli tarkoitus havainnollistaa sitä voimaa, joka on meissä kaikissa. Voima toimii sekä kaaoksen että harmonian suuntaan. Kuvittele, kuinka vahvan energiakentän – tässä tapauksessa mentaalisen vaikutuskentän – suuret ihmisryhmät luovat! Siinä missä aikaisempien esimerkkien ryhmät olivat yli √1% kohteensa lukumäärästä, kuvittele, kuinka suuren mentaalisen vaikutuskentän entistä suurempi ihmisjoukko kykenee luomaan, kun se kohdentaa tahdonvoimansa tiettyihin asioihin. Puhutaan massamediasta ja nykymaailman digitaalisista rituaaleista tuonnempana.
Miten ihmisten kohdennettua tahdonvoimaa ohjataan?
Entä mihin asioihin suuret ihmismassat kohdentavat huomionsa ja ajatuksensa? Millaisia tunteita heissä herää silloin? Millaista ideologiaa huomion kohde ilmentää? Entä millaisen identiteetin puolesta asia todistaa?
Suurina ajattelun, huomion, eli siis myös energian (tunteiden) kohdentajina mieleeni tulee erilaiset rituaalit. Mitä ovat rituaalit? Intentionaalisen toistoharjoituksen on määrä saada aikaan sama lopputulos kuin aina ennenkin. Sen on määrä elävöittää intentiotaan. Kulttuurillisia rituaaleja on lukemattomia, eikä niitä välttämättä edes huomaa. Toisto sokeuttaa, ja painaa alitajuntaan. Harkitse esimerkiksi jalkapallosstadionilla tapahtuvaa ottelua ja yleisön luomaa kollektiivienergiaa. Urheilutapahtumat ovat osa muinaista perinnettä, ja tuo näytelmä keskittää energiaa yhteiseen hurmokseen. Voidaan väittää, että ideologia, jota tapahtuma edustaa, on sotaisa. On voittajia ja on häviäjiä – vaikka sekin riippuu suhtautumisesta. Tämän lisäksi joukkueiden jaotteleminen maiden mukaan vahvistaa teennäisiä valtiorajoja, korostaen nationalistista ajattelua. Esoteeriseltä tasolta tulkittuna ilmiö näyttäytyy valtioden kollektiivienergian vahvistamisena, ja siihen sitoutuvan kollektiivisen tietoisuuden ylläpitämisenä. Ihmisiä kannustetaan identifioitumaan maiden perusteella. Mutta urheilurituaali ei rajoitu ainoastaan stadionille.
Kuvittele, kuinka paljon tietoista huomiota keskittyy suosituimpiin televisio – ja suoratoistopalveluiden sarjoihin? Miljoonat, jollei biljoonat ihmiset, hiljentyvät vastaanottamaan tai kritisoimaan kokemaansa ohjelmaa/elokuvaa. Jos olet herkkä aistimaan, olet ehkä saattanut aistia varsin intensiivistä korkeampaa energiaa esimerkiksi elokuvateattereissa uutta, tai vanhaa, elokuvaa katsoessasi. Energiataso on tietenkin sitä intensiivisempi, mitä suurempia emootioita teos herättää. Se on itsestään selvää, mutta vähemmän itsestään selvää on, mitä voi nähdä esoteerisestä näkökulmasta, jälleen kerran – elokuva on linkittynyt suurempaan kollektiiviseen energiaan, joka on muodostettu elokuvan ”ympärille”. Elokuvaa katsoessa on mahdollista navigoida energiamatrixia ja virittäytyä tuohon energiaan. Mitä itse ajattelet erilaisten kultti-ilmiöiden edustavan, jotka syntyvät artistien, elokuvien tai julkkisten ympärille? Mitä kaikkea ne sisältävät? Entä mitä ne palvelevat?
Jos haluat kurkistaa mahdollisesti hätkähdyttävään kaninkoloon, kliksuttele kysymysmerkkiä…
Intentionaaliset rituaalit
Siinä missä urheilutapahtumat, miljoonakonsertit, ja yleisesti kulttuurissa tiedetyt, markkinoidut ja korostetut yleisötapahtumat – tai suuremmat suljetut tapahtumat – ovat tarkoitettu lähinnä tiedottomalle yleisölle, mahdollisesti vielä päihtyneelle tai huumatulle, jonka ehkäpä korkein intentio paikalle tulemiseen, on olla ilman intentiota. Hän tuo paikalle itsensä, rahansa ja vastaanottavaisen ja kuluttumaan valmiin mielensä. Tämä on varsin kärjistetty esimerkki, jonka on tarkoitus tehdä näkyväksi selvä eroavaisuus.
Henkiset rituaalit ovat aivan oma lukunsa. Kuvittele esimerkiksi muslimeja, joista ehkäpä kymmeniä miljoonia kumartuu rukoukseen useita kertoja päivässä. Mitä voimakkaampi intentio, tarkempi fokus, ja selkeämpi tunne niihin kytkeytyy, sitä voimaakkaampi vaikutus niillä on. Mutta mitä tarkempaa tietoisuuden manipulaatiota ja soveltamista rituaali vaatii, sitä pienempi on se ihmismäärä, joka siihen pystyy osallistumaan.
Sen vuoksi yleishenkisyys tai uskonnollisuus on helppoa ja aivotonta. Ohjeet on annettu selkeästi, eikä ihmiseltä vaadita omaa ponnistelua. Näiden mentaalisen ympäristön henkisten jättiläisten on tarkoitus kerätä mahdollisimman paljon ihmisiä vaikutuspiiriinsä, eikä niinkään olla kiinnostunut mielen laadusta, sillä mielen laatu on se, mitä tämä mentaalinen kenttä pyrkii muovaamaan.
Mutta kenties joissain tapauksissa esimerkiksi elokuvan katsominen saattaakin fokusoida ajattelua paljon enemmän, kuin jokin muodollishengellinen performanssi, tai -velvollisuus.
Kuvittele, kuinka suuren ihmismassan ajatteluun uskonnot ovat vaikuttaneet vuosituhansia ja vuosisatoja! Eikä ainoastaan huonosti, tietenkään.
Näetkö suurien filosofioiden ja aatteiden vaikutukset maailmanhistoriassa?
Mutta nykymaailmassa on uskontoja ja filosofioita suurempi ajattelua ohjaava vallanpitäjä.
Anna anteeksi asenteeni sitä tiedotuskanavaa kohtaan, joka tarjoaa myös täyttä asiaa.
Totuuden Sanomat
Tätä propagandaa, jossa ihmisten käsityksiin pyritään vaikuttamaan, kutsutaan Tiedotus- ja Suhdetoiminnaksi (PR – Public Relations). Se ei ole millään tapaa puolueetonta. Puolueettomuus edellyttäisi tarkoituksettomuutta? Ja kyvykkyyttä olla valikoimatta?
Median, ja kaikkien median haarojen kautta pystytään vaikuttamaan ihmisten emootioihin. Ihmiset saadaan reagoimaan tiettyihin asioihin tunteillaan, mikä jo tarkoittaa sitä, että siitä on tullut todellisuutta. Luova energia virtaa kohteeseensa. Tunteiden toimintamekanismit on selvitetty psykologiassa jo kauan aikaa sitten. Ihmisiä pyritään liikuttamaan, ja selvittämään, miten tuota manipulaatiota voidaan käyttää erilaisiin tarkoituksiin.
Tämä tunne-energia vaikuttaa mentaaliseen ympäristöön – se jää leijailemaan planeettamme vaikutuskenttään. Tiettyihin asiohin ja ajatuksiin saadaan liitettyä tietty emootio. Tämä manipulaatio on todellista, päivittäistä, ja sen täytyy olla jatkuvaa, sillä jos se ei ole jatkuvaa, se unohtuu. Mutta jatkuva toisto myös syöttää sen alitajuntaan. Se tavallaa häviää näkyvistä, mutta se ei ole unohtunut. Ehkäpä median valta kuvastaa transformaatiota, jossa se, mitä ennen on pidetty ”magiana”, okkultismina, noituutena jne, onkin muutettu arkisen digitaaliseen muotoon – ei pelkästään markkinatalouden kiihdyttäjäksi, vaan tietoisuutta manipuloivaksi koneistoksi, joka sanelee, mikä on totta – mikä tarua. Mediassa myydään tarinoita, elämiä, asenteita, totuuksia, filosofioita, jne. Tämä vallankäyttö tapahtuu sekä hyvässä että pahassa. Mutta sen on oltava hienovaraista, asteittaista, ja kärsivällistä. Mutta sitä se ei aina ole, ja se on se hetki, kun luottamus romahtaa!
Siksi tämä ei ole uusi asia. Eikä se ole asia, jota tulisi pelätä. Me itse valitsemme, mihin energioihin haluamme tietoisesti virittyä. Me itse valitsemme, mihin haluamme uskoa. Mutta mielestäni on hyvä olla tietoinen tästä ilmiöstä – ja siitä, mikä oma ”jalanjälki” mentaaliseen ympäristöön on.
Mitä suustaan päästää? Mitä somessa sopustaa? Mitä mielessään manaa…
Koska! Tehokkaampaa, kuin kehoihin kohdistuva valta, on vaikutusvalta kehoa ohjaavaan aparatukseen – mieleen. Tämä on ymmärretty kenties jo aikojen alusta saakka?
Oletko kuullut sen vertauksen, jossa vanki yhtäkkiä vapautetaan vuosikausien vankeuden jälkeen, eikä hän tiedä, mitä muuta hän tekisi, kuin olisi vanki – koska vankila on hänen mielessään.
Kaikista tehokkain vallankäytön väline nykyään (ja kenties aina on ollut) on kontrolloida ja manipuloida sitä tietoa, mihin ihmiset pääsevät käsiksi. Vitsi on siinä, että hiljentymällä omaan kokemukseensa ihminen tavoittaa tiedon, joka ei ole tästä maailmasta. Harhautuksia on lukemattomasti – vaikka osan siitä voi lukea.
Narratiivi
Ken ohjaa narratiivia, omistaa tulevaisuuden.
Narratiivilla viitataan kriittisessä diskurssintutkimuksessa suureen myyttiin – tai näkökulmaan, joka on tarkoitus esittää totuutena – tai ainakin vallitsevana oikeana näkökulmana johonkin tiettyyn teemaan. En halua paneutua tähän sen enempää tällä sivulla, koska se liittyy nykymaailmassa kaikista merkittävimmin mediaan, toimijana – eikä niinkään mentaaliseen ympäristöön ilmiökenttänä. Tarkoitukseni on havainnollistaa laajoja ilmiöitä, sillä haluan laajentaa mieltä ja ajattelua, jumiutumatta yksityiskohtiin.
Jos haluat perehtyä akateemiseen ja kriittiseen mediantutkimukseen, kuuluisa yhdysvaltalainen kielitieteilijä ja diskurssintutkija, Noam Chomsky, on kirjoittanut ja tutkinut paljon sitä, miten esimerkiksi vallanpitäjät pyrkivät ohjailemaan ihmisten käyttäytymistä ja todellisuudenkuvaa. Ehkä olennaisin teos häneltä on Manufacturing Consent: The Political Economy of the Mass Media (1988). Se käsittelee sitä, kuinka ihmiset saadaan manipuloitua suostumaan johonkin, mihin he eivät normaalisti suostuisi.
Jos haluat tietää, kuinka syvälle ja korkealle narratiivia ohjaileva valtaeliitti ulottuu, ajoittainen vilkaus David Icken kotisivuille pitää mielen virkeänä!
Suojautuminen huuhtoutumiselta
Mentaalinen ympäristö on siis se maailmankuvien, näkemysten, asenteiden, uskomusten, ”totuuksien”, erimielisyyksien, ristiriitojen, vihojen, rakkauksien, tarinoiden, identiteettien, mytologioiden ja ideologioiden informaatiokenttä, jolle altistumme joka päivä. Jos haluamme olla vastuullisia ja(eli) tietoisia ihmisiä, tulee meidän olla tietoisia tästä kentästä, sillä se on väistämätön osa kokemustamme tällä planeetalla, ja jos emme ole tietoisia siitä – se huuhtoo meidät mukanaan; osaksi intentionaalisen reaktiivista koneistoa, jota nykypäivän valtavelhot muokkaavat päidemme menoksi. Mutta sitten kun erottelemme helposti ulkoisen ajatuksen omista autenttisista ideoistamme ja osaamme pysyä tietoisina mielemme sisällöistä, osaamme todella suhtautua rakentavasti elämään tällä planeetalla. Sillä jos tietoisuus, tahdonvoima, mielen kontrolli ja oma itsetuntemus ei ole kovin vahva, on mentaalisen ympäristön unettava paine voimakkaampi.
Suojautuminen kollektiiviselta kentältä on työlästä samalla tavalla kuin uusien tapojen opetteleminen. Tietoisuuden valossa pysyminen vaatii, ettei enää elä välinpitämättömyydessä, vaan tarkkailevana, kriittisenä ja myötätuntoisena yksilönä. Uudet oivallukset ja saavutetut tajunnantasot tarvitsevat tukea, jottei ihminen vaivu samantien takaisin uneensa.
Nk. hypnoosista herääminen on todellinen työ – mikä pahinta ja parasta, se on näkymätön työ.
Omista voimasi oman mielesi mestarina.
Suosittelen meditaatiota, henkisiä harjoituksia, ennen kaikkea luontoyhteyttä ja Pitkää Some-, ihmis- ja Mediapaastoa!
Se ei maksa mitään! Se on siis pakostikin hyväksi! Laatukirjat ehkä maksaa.
English 
Finnish