vai oma polku?
kohtaloako?
ennalta määritetty?
vai luotu sarjasattumusten pohjalta?
hyvä kysymys
jääkö nähtäväksi?
Mielenkiintoista, kuinka mieli aina etsii tarkoitusta. Yrittää kasata jotain merkityksellistä kokonaisuutta satunnaisten tapahtumien ennalta-arvaamattomassa mysteerissä. Vai onko kaikki sittenkin tarkoituksenmukaista? Totta on se, että mielekkäämpää on kirjoitella merkityksellisiä tarinoita sattumusten autuaallisista ja kurjista palasista! Kuinka se kaikki sopii tai ei sovi siihen Suureen Kertomukseen, joka jokaisella on elämästä – tietoinen tai tiedostamaton – tarina itsestäni! Ja sitten vielä Elämän Suuri Tarkoitus. Hauskaa, kuinka neroja me ihmiset olemmekin sepittämään näitä tarinoita!
Mutta eiväthän ne nyt sentään tarinoita ole!
Saatika sepitettyjä!
Vai ovatko sittenkin?
Kohtalo
– hyvä vitsi
Ajallinen minä rakastaa kohtalo-ajattelua. Näillä aika-avaruuden kuvitelmien alku- ja loppupisteillä saadaan pumpattua valtavasti intohimoa ja pelkoa omiin tarinoihin. Voivat ne tarinat silti toteutuakin, ja ehkä niiden jopa kuuluukin! Nerokasta! En voi vähätellä sitä matkaa, ja niitä jaettuja matkoja, en niitä prosesseja, enkä sitä oppimäärää, jonka ihminen voi kartuttaa suurella Kohtalon Matkallaan. Grandioosi Uni! Tuhti egotarina! Ehkäpä tänne on tultu näihin uniin? Ainakin niin voi ajatella. Ja niistä todella voi nauttia! Sillä mitä muuta järkeä tässä absurdissa todellisuudessa on – kuin tästä nauttiminen ja sen tutkiminen! Onko tämä johtopäätös kenties kohtalon sanelemaa?
Onko loppujen lopuksi edes väliä, millainen sisäinen maailma motivoi toimintaan,
joka jotaa kokemukseen,
joka johtaa ymmärrykseen?
Siitä, mikä on väistämätöntä.
Ehkä? Minulle ainut mieleenkäypä kohtalon merkitys on herääminen unista, tarinoista ja kaikenlaisista turhanpäiväisistä todellisuuden- ja oman kokemuksen manipulaatioyrityksistä – paluu ajattomuuteen, ikuisuuteen, Totuuteen. Se, mikä on lainattu ikuisuudelta, palaa todellisuuteen. Se, mikä on anastettu rauhasta, palautuu rauhaan, joka jo aina oli ja tulee olemaan, kaikkien anastusyrityksien ulottumattomissa. En ole yksin ylistäessäni kokemusta siitä, että on olemassa ikuinen ja järkkymätön rauha – Mikä on Perimmäinen Todellisuus – mutta mitään muuta järkevää kohtalon määritelmää minun on mahdotonta yrittää jäsennellä, koska en pysty käsittämään mitään, mikä olisi yhtä absoluuttista, kuin tämä Väistämätön.
Mikä muu siis olisi kohtaloa?
Kuin se, millä ei ole alkua tai loppua.
Se, mihin ei voi vaikuttaa
.Elämä on.
Minun rauhani
Sen oivaltaminen kohtalokas vapaus
kaikki muu pelkkää näennäistä näytelmää ajassa
joka pyörii kiertoratansa ympäri
Spiraali nousukierteessä!
Katumus laskukierteessä!
Kuinka hauskaa!
Kuinka kamalaa!
Ja uniikkia!
Talttuuko uni vain uneen?
Ikiside
Iki tulee sanasta ikuinen
side tarkoittaa väistämätöntä suhdetta
Jos ajattelet, että et koskaan tule pääsemään eroon olemassaolostasi,
et yhdestäkään luodusta sielusta tai sielunsirpaleesta,
ja sinun suhteesi niihin, ja sinun tuomiosi,
tai siunauksesi,
jää eloon ikuisiksi ajoiksi
koska kukaan ei mieltäsi puolestasi muuta
ei vastuuta puolestasi kanna
ei suhdettasi puolestasi hoida
sillä sinä luot oman todellisuutesi
Todellisuudessa, joka on valmis ja jaettu
ja ellet mieltäsi muuta
et suhteesi laatua
siihen, mikä luotiin sinua varten;
ja mitä me kaikki luomme yhdessä.
Meitä varten…
Siinä on mahdollisuus ja vapaus,
myös olla vanki.
Mutta sinut luotiin luojaksi luomiseen itseensä.
Tässä sinun oikeutesi!
Finnish 
English